ELÄINTEN HYVINVOINTI JA RUOKINTA
Eläinten hyvinvoinnin avainsanoja ovat elinolosuhteiden lisäksi ruokinta ja terveys. Ilman suunniteltua ja oikein toteutettua ruokintaa ei lehmä tuota. Hyvän lypsylehmän alku on terveessä ja hyvinvoivassa vasikassa.
RUOKINNALLA TULOKSIIN
Hyvän ruokinnan salaisuus on laadukkaat rehut, ruokinnan huolellinen suunnittelu ja oikea toteutus. Tilan tekemän rehun pitää olla virheettömästi säilyvää - eläimille ei tarjota pilaantunutta rehua. Ostorehujen tulee olla laadukkaita ja niiden hankinnassa ei saisi ensimmäisenä tuijottaa hintaa vaan selvittää mitä se sisältää. Rehun sisältö selviää tuoteselosteesta, johon on syytä paneutua huolella.
MISTÄ SITTEN TIETÄÄ, MITÄ REHUA ELÄIMILLE PITÄISI SYÖTTÄÄ?
Maaperästä otettavilla maanäytteillä ja näytteistä teetettävillä viljavuustutkimuksilla voidaan selvittää maaperän ravinnetila. Sitä kautta voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet jotta voidaan korvata sadossa poistuvat ravinteet, muulla tavalla maaperästä poistuvat ravinteet, voidaan minimoida ympäristöhaitat sekä sallia maan ravinnevarojen kuluminen tiettyyn pisteeseen asti. Tuotetuista rehuista teetetään rehuanalyysejä, joilla pystytään selvittämään tilan omien rehujen sisältämät ravinteet - tätä kautta pystytään myös määrittämään ostorehujen tarve ja niillä korvaamaan omien rehujen puutteet.
Ruokintasuunnitelmat teemme yhdessä rehufirman myyntiedustajan sekä karjantarkkailijan kanssa. Näin ollen pystymme yhdistämään kahden ammattilaisen osaamisen ja suunnittelemaan parhaan mahdollisen ruokintaohjelman oman karjamme tarpeisiin.
LUOKITTELUA JA SEURANTAA
Lehmien kuntoa ja rehun syöntiä seurataan jatkuvasti. Lehmille tehdään myös kuntoluokituksia, jolla voidaan yksinkertaisesti arvioida lehmän kuntoa ja näin ollen ruokinnan onnistumista. Lehmän terveyden ja tuottavuuden edellytys on oikea kunto sekä painonvaihtelun hallinta. Arvioinnilla voidaan seurata niin yksittäisessä lehmässä kuin koko karjassa tapahtuvia muutoksia tai suorittaa koko karjan sen hetkisen kunnon tilannearvio.
EI MAITOA, JOS EI VETTÄ
Lehmän juomaveden tarve on 80-120 litraa vuorokaudessa. Mihin kaikkeen lehmä vettä tarvitsee? Lehmä käyttää vettä aineiden kuljetukseen elimistössä, lämmön säätelyyn, neste- ja suolatasapainon ylläpitämiseen sekä erityisesti maidon muodostamiseen.
Tiesitkö, että yhtä maitolitraa kohden lehmä tarvitsee 3-4 litraa vettä?
Tästä syystä on hyvin tärkeää, että erityisesti lehmillä, mutta myös nuorkarjalla, on oltava riittävästi juoma-automaatteja, jotta ne voivat tyydyttää veden tarpeensa. Pelkästään säilö- ja väkirehuruokinta eivät siis saa lehmää lypsämään.
TILAMME VASIKOIDEN RUOKINTA
Vasikka saa olla yleensä emänsä kanssa vierihoidossa ainakin poikimisesta seuraavaan lypsyyn asti. Tämän jälkeen vasikka siirretään yksilökarsinaan, jossa se on lämpölampun alla, paksun olkipatjan päällä noin kahden viikon ikään asti, jonka aikana se ensimmäisen viikon juo ternimaitoa/täysmaitoa ja josta muutaman päivän siirtymän ajalla vasikka alkaa saamaan Suomen Rehun Primo Asid -juomarehua. Maitojuotosta juomarehujuottoon vaihdettaessa annamme vasikalle yksilöllisten tarpeiden mukaan ennaltaehkäisevänä Startti Maitohappobakteeri ProPlus -kuurin. Tällä pyrimme ehkäisemään mahdolliset suolistohäiriöt ruokinnan ja ympäristön muutoksen yhteydessä, mikäli vasikalla on taipumus stressata herkemmin.
Karsinassa vasikka juo maitonsa tuttisangosta kolme kertaa päivässä (yhteensä vähintään 6l/pv), jolle se opetetaan saman tien. Maidon/juomarehun lisäksi vasikalla on tarjolla aina raikasta vettä ja heinää. Parin viikon ikäisestä asti vasikat saavat vapaasti Suomen Rehun Primo I:stä. Kun vasikka on siirretty kokonaan juomarehujuotolle, se siirtyy juottoautomaatilliseen vasikoiden ryhmäkarsinaan. Sonnivasikat lähtevät tilaltamme terninä, eli normaalisti 2-3 viikon ikäisenä välitykseen.
Yksilöllisesti parin-kolmen kuukauden iässä vasikka siirretään pois juoltolta ja aloitetaan ruokintasuunnitelman mukainen ruokinta. Vasikoilla on tarjolla vapaasti aina raikasta vettä sekä heinää, säilörehuun ne totutetaan juottokauden loppupuolella.
Tarvittaessa ripulitapaukset hoidetaan Startti Maitohappobakteeri ProPlus -kuurilla sekä sen ohella tarvittaessa Finnlacton Benfital Plus -jauhekuurilla.
TILAMME HIEHOJEN RUOKINTA
Hiehojen ruokinta toteutetaan ruokintasuunnitelman mukaan niiden kuntoa tarkkaillen ja kuntoluokituksen perusteella. Perusrehuna hiehoilla on säilörehu, jonka annostelua rajoitetaan. Säilörehua voidaan korvata oljen ja heinän syötöllä. Hiehot saavat ruokintasuunnitelman mukaisesti kauraa jauhettuna ja kivennäisenä Suomen Rehun Kasvu Naminoa, sekä niiden seassa hieman Suomen Rehun Krono II:sta. Täysrehuun totuttaminen aloitetaan hiehoilla pari viikkoa ennen odotettua poikimista.
Nuorkarjalle ja ummessa oleville väkirehut jaetaan kärryistä ja säilörehu sekä muut korsirehut pienkuormaajalla.
TILAMME LEHMIEN RUOKINTA
Lypsylehmien ruokintaan panostetaan erityisesti. Lypsävät saavat korkealaatuista, analysoitua säilörehua vapaasti. Rehu jaetaan kaksi kertaa päivässä pienkuormaajalla ja muutamaan otteeseen rehut käydään nostelemassa ruokintapöydällä lähemmäksi etuaitaa. Säilörehun lisäksi lehmillä on aina tarjolla kuivaa heinää pötsitoiminnan edistämiseksi.
Täysrehun, Krono II, lehmät saavat ruokinta-automaateista, kukin yksilöllisen tarpeensa mukaan. Ruokinta-automaatilta lehmistä osa saa myös Suomen Rehun Acetona Energy -leikettä noin kahden kuukauden ajan poikimisen jälkeen. Leikkeen syöttäminen aloitetaan noin viikkoa ennen odotettua poikimista.
Ummessa ollessaan lehmät eivät saa juurikaan väkirehua, vain ripauksen kauran jauhoja kyydittämään kivennäisrehua, Suomen Rehun Tunnutus Naminoa. Poikimisen lähestyessä noin 1½ viikkoa ennen odotettua poikimisaikaa aloitetaan lehmän tunnuttaminen täysrehulla. Lypsylehmien annos poikimahetkellä on 4-5kg ja hieholla 3-4 kg.
Poikimisen jälkeen väkirehumäärän nostaminen tapahtuu melko nopeasti - kolmena ensimmäisenä päivänä täysrehuannos nostetaan 1kg/pv ja sitten ½kg/pv 12-15kg:n päiväannoksen pintaan. Lopullinen väkirehumäärä riippuu lehmän oletettavissa olevasta päivätuotoksesta sekä säilörehun laadusta.
Kun lehmä on parin kuukauden päästä poikimisesta saatu tiineeksi, rehuannos tarkistetaan ruokintasuunnitelman mukaiseksi. Myös tällöin katsotaan lehmän kuntoa ja laiha lehmä saa yli suunnitellun tarpeen, lihavampi lehmä vähemmän.
Täysrehuna tilallamme oli syksystä 2006 joulukuuhun 2009 Suomen Rehun Krono II. Tammikuusta 2010 täysrehunamme on Suomen Rehun Krono III. |
